Melkein vuosi meni tätä päivitystaukoa.
No, ei se mitään, eipä tässä vuodessa ole juurikaan mitään tapahtunut.
Ja bannerikin on vielä toistaiseksi ajankohtainen, vaikka ulkona ei lumi juurikaan tahtia haittaa.
Viime kesä meni töissä, hevoset olivat laitumella ja silloin tällöin kävin ajelemassa. Roope piti viedä Kokemäen näyttelyihin, mutta unohdin ilmoittaa sen... Kuulan astutus meni metsään, koska tamma ei näyttänyt kesäkuulla ollenkaan kiimaa, enkä ruvennut sitä sitten asemalla raahaamaan.
Sen verran äksöniä oli heinäkuun alkupäivinä, että Roopen tarhakaveri muutti uuteen kotiin ja Roope päätti sitten yhtenä päivänä mennä muiden kanssa samaan tarhaan. Ketään ei ollut näkemässä episodia, mutta kun ihmiset kotiutui töistä, niin kaikki kolme olivat samassa laitumessa ja söivät. Joskin kaikki olivat hikisiä ja Roopella oli muutama vekki siellä täällä.
Yksi naarmu vasemman korvan tykönä, yksi ruhje ryntäissä ja syvä haava oikean silmän alla. Kuula on sille luultavasti näyttänyt, että mitä kuuluu ja kuka käskee.
Roope sai antibioottikuurin ja särkylääkkeitä ja viikon ulkoilukiellon.
Oli siinä kova paikka pojalle olla karsinassa viikko. Haavaa huuhdeltiin ruiskulla kaksi kertaa päivässä, muut olivat lievempiä ja ne vain putsasin.
Aluksi se oli vain yöt ulkona ja päivät sisällä, ettei mene ötököitä haavoihin. Onneksi haavat paranivat hyvin, silmän alla on havaittavissa pieni haalea arpi, mutta kyllä kovalla jätkällä pitää muutama arpi ollakkin.
Syyskuun loppupuolella Roope lähti ylläpitoon.
Nyt se vaihtaa, luultavasti tänä viikonloppuna, paikkaa. Raviponiksi sen olisi kuitenkin tarkoitus päätyä ja sehän tässä on pääasia.
Kuula voi paksusti. Uittaa häntäänsä kuralammikoissa ja komentelee Jyminää.
Harmittaa, kun aika on niin kortilla, ettei kamalasti ehdi liikuttelemaan ja tuo pimeys...
No, jonain päivänä me päästään molemmat samaan pihaan ja tämä kiire hellittää ja elämä on ihanaa. Sitä päivää odotellessa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä terveisesi omituisille otuksille.