Viime viikon lauantaina Roope oli ensimmäistä kertaa elämässään peräponina.
Hevoset muuttivat silloin toiseen talliin ja koska matkaa tallien välillä on vain muutama kilometri, sai Kuula luvan kiskoa toiset kärryt sinne ja Roope pääsi vähän kävelylle. Se tosin juoksi koko matkan sellaista pientä hölkkää, vaikka Kuula käveli kyllä sen verran rauhassa, että olisi se voinut kävelläkkin. Hiki ponille vähän tuli, mutta hienosti se selviytyi, eikä saanut mitään suurempia sätkyjä edes autoista. (Roope pelkää takaa tulevia autoja, koska eräs k-pää ämmä peläytti sen ajamalla täysillä ohi kolisevalla maasturillaan, kun Roope oli vuotias ja ensimmäisiä kertoja maastossa kävelemässä. Akka on itsekkin hevosihminen, mutta jos oma ratsu pelkää liikennettä, niin kai kaikkien muidenkin hevosten sitten pitäisi...)
Kuula pääsi tarhaan vanhan tutun kaverin eli Jyminän kanssa ja tammamaiseen tapaansa oli tietysti kylmän viileä, vinkui, karautteli laitumen päästä päähän ja omi suolakiven. Nyt kyllä on jo rauhoittunut ja ottavat Jyminän kanssa yhdessä päiväunet, pitkin pituuttaan tietysti.
Roope sitten taas pääsi samaan tarhaan Valpurin kanssa, jonka kanssa oltiin jo näyttelyissäkin Vammalassa, eli melkeinpä vanhoja tuttuja. Oli se kyllä hurjan näköistä hetken, kun oripojat pistivät menemään. Valpuri heitti etusta, mutta ei edes oikeastaan yrittänyt osua ja sitten se kävi Roopea niskaan kiinni. Poni vain pyöri ja pyöri ja kiljui. Sitten mentiin hetken peräkanaa ja pukiteltiin mennessään ja uudestaan toisten kimppuun. Valpuri oli jossain vaiheessa polvillaan, kun Roope puri sitä jalkoihin ja taas hirveää kyytiä toiseen päähän.
Näin viikon jälkeen johtajuus on selvillä, herruuden on vienyt pieni poni ja kivitalon kokoinen ego: Roope.
(Valpuri tosiaan on vuotias, Roopea kaksi kertaa isompi vuonohevosori, mutta maasta se pienikin ponnistaa.)
Tältä näyttelykaudelta meidän näyttelyt ovat sitten ohi, en ilmoittanut Roopea Loimaalle, koska sillä on nyt jo niin pitkä talvikarva, että en viitsi mammutin kanssa lähteä kuuntelemaan kaikkia vikoja, ensi keväänä sitten taas uusin kujein.
