torstai 21. toukokuuta 2009

Operaatio: näyttelyt

Ihan näin helluntain kunniaksi kuurasin ponin.
Eipä sitä ole taidettu aikaisemmin kokonaan pestäkkään, mutta kunniallisesti oriherra tapauksesta suoriutui. Karvaa irtosi todella paljon ja vielä sitä jäikin, mutta kyllä tämä tästä.
Tulevien viikkojen aikana olisi tarkoitus vähän harjoitella seisomista ja juoksemista, itse en ole aikaisemmin noin pientä ponia esittänyt, niin en juurikaan tajua, ettei sen kanssa voi juosta niin kovaa, kuin esim. Kuulan kanssa, koska muuten se hyppää laukalle.

Kuula otti tänään lunkisti, kävin vain syöttelemässä sitä ja yritin raapia viimeisiäkin talvikarvoja siitä irti. Huomenna tulee kengittäjä ja voitais loppuviikosta ajaa vaikka vähän juoksua.

torstai 14. toukokuuta 2009

Kevään korvalla.

Toukokuukin on sitten niin sanotusti pukannut päälle.

Mammuttini alkavat näyttää hevosilta, joskin ponista lähtee karvaa vieläkin, mistä sitä oikein tulee?!

Kuula alkaa taas näyttämään kiimojaan ja onpas mennyt hankaamaan harjaansa kaljun kohdan, kun on kurkotellut innolla vihreää aidan raosta. Kiva.
Tänään ajolenkillä koettiin sykähdyttäviä tunteita, kun läheisen talon puutarhassa oli vanha pariskunta puutarhatöissä ja olivat sitten sitoneet omenapuuhun syystä tai toisesta muovipussin ja se lepatti tuulessa. Mentiin muuten vauhdilla ympäri ja yhtä vauhdilla taas ympäri ja kohti sitä kauhistusta.
Oli siinä pariskunnalla katsomista, kun tamma kiihdytti silmät pyörien ohi... Aina saa hävetä. ;)

Roope puolestaan on ilmoitettu Metsämäkeen rotunäyttelyyn...
Mitenköhän pikkuherra mahtaa pysyä kätösessä? Missä on mun slipoveri? Minkä väriset housut mä laitan?
Mistä saan KL:n suomi-hupparin? Pitäiskö teettää väliajalle "Kanervakallion Roope"-lippis ja ponille nimi loimeen?

Aika rankkaa tää näyttelykausi, valintoja, valintoja.

torstai 9. huhtikuuta 2009

Sairastelua.

Omistajan osalta, hevoset ovat terveitä, kuin pukit.

Pian olisi aika ilmoittaa Roope kesän ensimmäisiin näyttelyihin, kunhan pääsen töihin takaisin, niin täytyy vähän fiilata työvuoroja niin, että pääsen ponini kanssa Metsämäkeen.

Pääsiäistä tässä on odotettu kuin kuuta nousevaa, että pääsisi ponia vähän taas ajamaan takaa, mutta mitä vielä! Näyttää siltä, että melko rauhallisesti saa pääsiäisen ottaa, ettei parantumiseen tule takapakkia.
Kuulan valjaatkin näyttää siltä, että ne saisi dynamiitilla jysäyttää puhtaaksi, satulan onneksi putsasin viime sunnuntaina.

No, parempia päiviä odotellessa. Päivitän tuohon oikealle aikataulua, jolloin Roopen voi nähdä livenä lähiseudulla.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Maaliskuuta!

Maaliskuukin alkaa olla loppupuolella, mutta ainakin valoa taas riittää ja kevätkin on kovaa vauhtia tulossa, tänään bongasin auran joutsenia ja pajunkissojakin jo aurinkoisella paikalla näkyi runsaasti olevan. Hevoset 2009-messuillakin tuli käytyä ja tilasin hevosille nimikyltit, sekä ostin Kuulalle länkkärin alle oikein kunnon huovan.

Tiet ovat sen verran sulaneet ja pehmenneet mukavasti, että tamman kanssa on laitettu oikein kaviota toisen eteen ja ajetaan lähes säännöllisesti juoksua ja sen verran on kunto noussut ja kevättä tammalla rinnassa, että eipä se kävely juuri edes neitiä kiinnosta.

Roopekin on herännyt talvihorroksestaan ja alkanut tajuamaan olevansa ori, kovasti se ainakin huutaa ja elvistelee tallin muille hevosille. Tarhassa painetaan harja tuutilla Herkun ja Nallen kanssa ja hauskaa kaveruksilla näyttää selvästi olevan.
Tänään Roope oli ensimmäistä kertaa varsinaisesti ajo-opetuksessa ja ajoimme sitä takaa. Välillä vain tuppasi mielenkiinto kohdistumaan naapurin tarhaileviin hevosiin ja kovasti vielä haettiin turvaa taluttajasta, mutta muuten meni kyllä todella hienosti, ohjasapujakin kuunteli varsin sujuvasti. Kyllä tästä vielä ajoponi tehdään.

Alustavasti katselin ja merkkailin kalenteriin jo kesän shettisnäyttelyitä ja Kokemäelle ja Turkuun nyt olisi ainakin tarkoitus Roopen kanssa mennä, mikäli kaikki vaan menee hyvin. Pitäisi varmaan sille jo vähän sovitella näyttelyvehkeitä ja harjoitella sitäkin sen kanssa. Onneksi lähistöllä on luultavasti mätsärit ennen varsinaista tulikoetta, että päästään vähän harjoittelemaan.

lauantai 7. helmikuuta 2009

Lunta tulvillaan.

Tammani on outo.
Edellispäivänä laitoin vahingossa liikaa vettä sen pellavarouheeseen ja siitä tuli ihan puuroa.
No annoin sen kuitenkin tammalle ja sehän imi sitä huulet tötteröllä, pillin jos olisin sille antanut, niin olisi kyllä ollut täydellinen näky. No, kävin sitten hakemassa lämmintä vettä ja kun tulin takaisin, niin tamma oli saanut ruokansa nautittua ja sen oli näköinenkin. Sillä oli pellavaista turvassa, silmäkulmassa ja toisessa korvassa + että se oli töhrinyt sillä ruokakupin reunat ja puolet seinästä. Kyllä oli ollut hyvää! Siitä kun olisi kuvan saanut.

Tänään käytiin iltalenkillä ratsain, lunta tuli ja aukealla kävi todella kylmä tuuli, onneksi suurin osa lenkistä menee metsän suojassa. Huomenna pääsee taas ajamaan, jos vaikka käytäis vähän radalla päästämässä.

Roope viihtyy edelleen kyläreissullansa, tulee tosin viikolla 9 takaisin.
Eilen sain viestin, että on ruvennut esteitä treenaamaan, talon koira hyppii kuusen runkojen yli tarhassa ja Roope perässä. :)

Että tälläistä meillä täällä.

torstai 29. tammikuuta 2009

Uusi vuosi ja uudet kujeet

Päätin siirtää hevosten kuulumiset tänne blogiin, niin päivitys helpottuu vähän ja lisäksi tänne saa lisättyä kuvia paljon helpommin.

Uusi vuosi on lähtenyt hevosten kannalta käyntiin vähän lomailutunnelmissa, koska ensin olin viikon kipeänä ja sitten neljä päivää Tallinnassa, joten Kuula ei ihan kauheasti lenkillä käynyt parin viikon aikana. Ja sen kyllä huomasi, tamma oli virtaa täynnä, mutta nyt jo tasautunut.

Roope sen sijaan muutti maanantaina. Ei minnekkään kauas tosin, mutta meni kaveriksi vanhemmalle sh-tammalle, joka stressasi yksin karsinassaan öisin ja oli tarhassakin melko rauhaton.
Olihan se huolestuttavaa laittaa niitä samaan tarhaan, kun toinen on iso ja toinen pieni ja kun Roope on kuitenkin oriherra.
Mutta kerran ne vinkaisivat puolin ja toisin ja sitten mentiinkin jo yhdessä etsimään heinää lumen seasta. Ja kun menin ottamaan Roopea kiinni, niin meinasi lähteä karkuun ja tuumata, ettei hän ainakaan lähde minnekkään.
Eilen sain viestin, että olisivat halunneet yöksi mennä samaan karsinaan. :)
On se vaan kummallinen poni, tulee näköjään toimeen kenen kanssa vaan ja kaikki käy muutenkin.