Kuula & Roope

Kuulumiset 2011.

2011-11-25T19:10:00.002+02:00

Melkein vuosi meni tätä päivitystaukoa.

No, ei se mitään, eipä tässä vuodessa ole juurikaan mitään tapahtunut.
Ja bannerikin on vielä toistaiseksi ajankohtainen, vaikka ulkona ei lumi juurikaan tahtia haittaa.

Viime kesä meni töissä, hevoset olivat laitumella ja silloin tällöin kävin ajelemassa. Roope piti viedä Kokemäen näyttelyihin, mutta unohdin ilmoittaa sen... Kuulan astutus meni metsään, koska tamma ei näyttänyt kesäkuulla ollenkaan kiimaa, enkä ruvennut sitä sitten asemalla raahaamaan.

Sen verran äksöniä oli heinäkuun alkupäivinä, että Roopen tarhakaveri muutti uuteen kotiin ja Roope päätti sitten yhtenä päivänä mennä muiden kanssa samaan tarhaan. Ketään ei ollut näkemässä episodia, mutta kun ihmiset kotiutui töistä, niin kaikki kolme olivat samassa laitumessa ja söivät. Joskin kaikki olivat hikisiä ja Roopella oli muutama vekki siellä täällä.
Yksi naarmu vasemman korvan tykönä, yksi ruhje ryntäissä ja syvä haava oikean silmän alla. Kuula on sille luultavasti näyttänyt, että mitä kuuluu ja kuka käskee.

Roope sai antibioottikuurin ja särkylääkkeitä ja viikon ulkoilukiellon.
Oli siinä kova paikka pojalle olla karsinassa viikko. Haavaa huuhdeltiin ruiskulla kaksi kertaa päivässä, muut olivat lievempiä ja ne vain putsasin.
Aluksi se oli vain yöt ulkona ja päivät sisällä, ettei mene ötököitä haavoihin. Onneksi haavat paranivat hyvin, silmän alla on havaittavissa pieni haalea arpi, mutta kyllä kovalla jätkällä pitää muutama arpi ollakkin.

Syyskuun loppupuolella Roope lähti ylläpitoon.
Nyt se vaihtaa, luultavasti tänä viikonloppuna, paikkaa. Raviponiksi sen olisi kuitenkin tarkoitus päätyä ja sehän tässä on pääasia.

Kuula voi paksusti. Uittaa häntäänsä kuralammikoissa ja komentelee Jyminää.
Harmittaa, kun aika on niin kortilla, ettei kamalasti ehdi liikuttelemaan ja tuo pimeys...

No, jonain päivänä me päästään molemmat samaan pihaan ja tämä kiire hellittää ja elämä on ihanaa. Sitä päivää odotellessa. :)

Otukset huurteessa.

2010-12-25T15:35:00.006+02:00

Eilen kävin tallilla viemässä lahjat ja ottamassa vähän talvikuvia.
Ajamaan en tarjentunut mennä, mutta jospa huomenna sitten, kun saadaan nämä joulun pakolliset sukulaiskierrokset alta pois.

Erittäin hyvää joulun jatkoa kaikille!

ps. Lisää kuvia galleriassa.

Uusi kuvagalleria.

2010-11-16T21:39:00.002+02:00

Avasin uuden kuvagallerian, tervetuloa.
Siellä on nyt kuvia, joita ei ole blogin puolella nähty, kotisivuilla on saattanut joitakin olla.

Yritän tulevaisuudessa vihdoin ja viimein saada skannattua myös Kuulan Ypäjän aikaisia kuvia, vaikka osa niistä on aika huonoja. (Otettu tavallisella kameralla.)

Tuo picasweb saa tulevaisuudessa toimia vain blogin kuvien latauspaikkana, samoin photobucket. En tykkää kummankaan ominaisuuksista, liian sekavia molemmat, tämä kuvat.fi vaikuttaa hyvinkin kelvolliselta, vaikkakin siellä on mainoksia.

Ehkä tulevaisuudessa laitan sinne myös muita kuvia, Puttelandia kun suljettiin jo ajat sitten...

Tästä uuteen galleriaan.

Vuoden viimeiset näyttelyt.

2010-10-31T15:47:00.010+02:00

TERVEISIÄ LOIMAALTA!

Kuvassa esiintyvät hörhöt vasemmalta: Roope & Emäntä.
Taustalla uskollinen Isuzu D-Max (blogi ei sisällä tuotesijoittelua, mutta jos olet Isuzun maahantuoja ja haluat tarjota sponsorirahaa, niin ota yhteyttä), joka taas vei meidät luotettavasti Loimaalle ja takaisin kotiin.

Päivä oli kivan sateinen ja harmaa ihan alusta alkaen. Mutta onneksi meillä on super hieno, aikapäiviä sitten Hööksiltä ostettu sininen poniloimi, johon Roope on nyt kasvanut. Siihen oli mukava kietoutua matkan ajaksi. Aamupalaa mukaan ja menoksi. Jouduin taas lähtemään matkaan ilman apukuskia, mutta onneksi opettelin eilen peruttamaan kopin kanssa. En kyllä osaa sitä vieläkään, mutta ei paniikkia!

Paikoitusjärjestelyt oli onneksi hoidettu harjoitusradalle ja näyttelytkin oli maneesissa. Vaikkakaan Roope ei ole koskaan ollut maneesissa. Ja siellä kaikui ja hiekkakin oli niin pehmoista, että olisi tehnyt mieli vähän piehtaroida...
Luokassa oli jopa kaksi osallistujaa ja se toinen oli käynyt ihan oripäivilläkin ja arvatenkin voitti luokan. Ihmettelin vähän ruusukkeen väriä ja ajattelin, että ovat vähän uusineet ruusukekantaansa.

Poni koppiin ja hakemaan arvostelua. No se oli ruotsiksi, en ymmärtänyt kyllä muuta, kuin että ponillani on paksu kaula... Sitten silmäni kiinnittyivät paperin alanurkkaan, II... MITÄ!? II? Sen takia se ruusuke oli erivärinen! Me saatiin kakkonen! Mulla on kakkosen poni! (Joka ei ole jalostusoriainesta, senkin lapusta ymmärsin, mutta mitä väliä?) Kakkonen! Jee! Erittäin mukava päätös tämän vuoden näyttelykierrokselle, joka tosin jäi vähän lyhyeksi, mutta sitäkin paremmaksi.

Ja mun mielestä Roope oli ihan järkyttävän näköinen talvikarvansa, märän harjansa ja heinämahansa kanssa... Mut hei, se on kakkosen heinämaha!

Mutta kiitos Shettisyhdistyksen porukalle kivoista näyttelyistä, järjestelyt toimivat taas kerran ja tuomari oli asiallinen.

Kotiin selvittiin kunnialla ja poni pääsi tarhaan. Ja kopinkin sain perutettua ihan ite takaisin omalle paikalleen.

Koska näyttelyissä oli Halloween-teema handler-luokissa, oltiin mekin vähän panostettu.

Blingbling vaan! Ostin tälläiset korvikset ja askartelin ne Roopen päävehkeisiin kiinni, ihan langalla otsikseen. Tuomari huomasi nuo, kun ojensi ruusukkeen.

Tältä ne näyttivät Roopelaisen päässä:

Itselleni ostin tälläisen:

Etsiskelin myös pääkallorintaneulaa tms, olisin laittanut sen tuohon lätsääni, mutta ei vielä sopivaa ole vastaan kävellyt. Voi olla, että nämä jäävät pysyvästi meidän näyttelylookkiin...

Mutta nyt alkaa hirvittävä treenaaminen, toivoisin näkeväni Roopen Vammalan jääraveissa tulevana talvena.

Hevoset olisi tarkoitus laittaa lähiaikoina hokkiin ja sitten toivotaan, että tulee lunta, että tämä pimeys loppuisi.

Kiitos ja kuulemiin.

Talvikarvan kasvatusta.

2010-10-13T20:13:00.008+03:00

No juu.

Taas sitä on kepsahdettu ihan jo lokakuun puolelle. Ihan huomaamatta.

Mitäs meille kuuluu?
Tuolla aikaisemmin kirjoitin ilmoittaneeni Kuulan mätsäreihin. No enpäs sitten ilmoittanutkaan ja parempi niin. Silloin sunnuntai-aamuna kun raahasin ysin pintaan kirppiskamojani tallille ja kirosin itseni alimpaan ... johonkin, olin vain supertyytyväinen, ettei tarvinnut taistella Kuulan kanssa enää siellä kehässä. Olin taas ollut yön töissä ja unia alla ehkäpä se neljä tuntia, loistava yhdistelmä; yötyöt + hevosharrastus... No mätsärit meni suhteellisen kunnialla, vaikka venäytin selkäni toisen esitettäväni kanssa.

Ilmoitin MOLEMMAT Jokilaakson Hevosystävien mätsäreihin Sastamalaan, mutta ne karkelot sitten peruttiin, vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

Mikä ihme ihmisiä vaivaa? Aina nillitetään ettei kukaan järjestä mitään ja sitten kun järjestetään, niin kukaan ei ilmoita kaakkejaan mihinkään tai ainakaan raahaa niitä paikalle? Kuinka kauan te oikein tarvitsette aikaa siihen, että päätätte tuotteko roikkovatsanne sinne kehään vai ette? Se ei meinaa mitään, onko ilmoittautumisaikaa kaksi viikkoa vai kolme kuukautta, ei se hevonen siitä sen kummemmaksi muutu. Ainakaan aikuinen hevonen. Itsellä ei ole tapana juosta verenmaku suussa jossain mätsäreissä, lähinnä sen on kiva tapa viettää yksi päivä hevosten ja tuttujen kanssa.

Roope on nyt ilmoitettu vielä viimeinen päivä oleviin Loimaan näyttelyihin. Sinne lähdetään muhkealla talvikarvalla varustettuna.

Laiton Roopesta myös ylläpito-ilmoituksen nettiin, muutamia kyselyitä on tullut, toivottavasti pikkuherra saataisiin harrastavaan kotiin. Mutta mikäli se ei kenellekkään kelpaa, täytyy yrittää keksiä, että miten ehtisin liikuttaa sen viikolla, kun talvi ja pimeys puskee päälle.

Nyt olen ehtinyt vielä hyvin liikutellakkin viikolla töiden jälkeen ja viikonloppuisin ollaan myös käyty ajamassa. Yksi lauantai ajoin Roopella 9 km:n lenkin, aikaa meni 1h 40 min. Saman lenkin ajaa Kuulalla parhaimmillaan 25 minuutissa... Kuulakin on ollut nyt kiitettävän rauhallinen, välillä oikein miettii, mahtaako kyseessä olla se oma hevonen. Mutta ihan hyvä, että sekin malttaa välillä kävellä.

Lopuksi vielä muutama kuva, kamera kun oli yksi päivä mukana tallilla.

Roope + 150 kg kesäkiloja.
"Koskas toi teidän tamma oikein varsoo?"

Kuula ja mukataiteellinen kuva. Miksi sillä on kuraa päässä?

Kettu kuittaa, mukavaa syksyä kaikille!

Mainos.

2010-08-08T22:47:00.003+03:00

Tervetuloa mätsäreihin Huittisiin, M&M Tallille 15.8.2010 klo. 10 alkaen.

Kutsuun. (Aukeaa pdf-tiedostona.)

LOMA!

2010-08-06T16:48:00.010+03:00

Seuraavassa Roopen terveiset kesälaitumelta, kuvina.
Kuvat on otettu noin kolme viikkoa sitten ja nyt sillä on niin SUURI vatsa, että ei varmaan mahdu edes aisoihin. Laidun on melko hyvin jo kaluttu, laajennuskin ja katoamissaldossa toisen etujalan kenkä. Että ihan putkeen on mennyt.

Mikä ihme tuo on!?! (Ei sitä pienet ponit joka päivä moottorivenettä nää.)

Täyttä laukkaa turvaan portille.

Vähän oli heinä pitkää.

Etsi kuvasta poni.

Roopen kuvissa esiintynyt tarhakaveri, Vallu on nyt myyty uuteen kotiin ja kun palaamme taas tallin arkeen, joutuu Roope valitettavasti olemaan yksin tarhassa, en oikein uskalla sitä Kuulan ja Jympsin kanssa samaan laittaa, ettei käy hassusti. Kuula kun saattaa vähän komennella rankemmalla kädellä tai kaviolla.

Emännällä alkoi nyt sitten kesäloma, joka tietää hevosille vähemmän lomaa. Yhdet mätsäritkin olisi Kuulalle tiedossa, entisellä kotitallillamme, sinne ei tarvitse mennä kopilla, joten sopii tammalle.

Kesän ensimmäiset näyttelyt.

2010-07-19T16:48:00.004+03:00

Eilen suhattiin oripojan kanssa maailmalla.

Kokemäen näyttelyihin startattiin yhdeksän aikaan aamulla, emäntä virkeänä neljän tunnin yöunilla rattiin ja Isun keula kohti Kokemäkeä. Roope naposteli aamupalaheinät kopissa ja olikin taas energiaa huudella kaikille ohimeneville varikolla.

Kehät menivät melko jouhevasti ohi ja vuoro tulikin melko pian. Meidän luokassa oli meidän lisäksi vain yksi toinen poni, hauskan värinen ruuna, joka pokkasikin toisen palkinnon ja voitti luokan. (No yllätys.)
Roope sai kolmannen palkinnon, mutta tuomari sanoi palkintojen jaossa minulle, että Roope on rakenteeltaan tyypillinen ja hyvä, jopa kakkosen arvoinen, mutta jalka-asennot laskevat pisteet kolmoseen. (Hajavarpainen edestä ja vtj kiertää ravissa.) Täytynee siis mennä ostamaan ponille jostain uudet jalat.
No ei vaan, mutta olen kyllä NIIN tyytyväinen tuohon epäviralliseen lausuntoon, mulla on sittenkin poni, jolla on ok rakenne. Olen ajatellut, että kolmoset tulevat siitä, että rakenne on solakampi, kuin mitä shettiksellä pitäisi olla, mutta ne onkin nuo koivet! Kyllä nuo hajavarpaat on kotona huomattu, mutta yksikään tuomari ei ole niistä koskaan mitään sanonut. Mistäköhän saa ostaa shettisten polvisuojia, eikös hajavarpaiset lyö polviin?

Kuvia ei valitettavasti ole, koska olin yksin liikenteessä, kuvailu ja esittäminen yhtäaikaa on vähän vaikeaa.

Illemmalla pakattiin Roope toisen kerran koppiin ja Vallu kaveriksi ja suunnattiin "Heporantaan". Pojat pääsivät laitumelle jokirantaan. Oli siellä ihmeellistä, yhtäkkiä Vallu saattoi kesken kaiken hypätä ilmaan viskoen jalkojaan minne sattuu ja kauheeta karkua portille. Heinä on pikkuisen pitkää paikoittain, niin että Roopea ei välillä edes näy, täytyy varmaan sitoa siihen sellainen lasten polkupyöräviiri, että löytää sen tarvittaessa. ;)

Kuulalle ei kummempaa kuulu. Yksi päivä puhuin erään paikallisen hevosmiehen kanssa hevosista ja tulin vain maininneeksi, että Kuula on samaa tammalinjaa, kuin hänen tammansa. "Herranjumala, eikä sulla ole varsoja siitä? Nyt äkkiä astuttamaan, sen linjan varsat on haluttuja." Tamma on kuulemma yhdestä suomen parhaista emälinjoista ja kyllähän se on tiedostettu, olihan tästä linjasta joku vuosi juttua HU:n jalostuskuvastossa.
Samalta emälinjalta siis esim. sellaisia hevosia, kuin tänä vuonna kuninkuusraveissa kisaavat Oktaavia ja Kokeva, sekä derpyvoittaja Valtraus. Lisäksi orit Pette, Löytävä ja Noova ovat samoja sukulinjoja.

Viikonloppuna onkin sitten nuo kunkkarit, sinne olisi tarkoitus suunnistaa. Otan varmaan digikameran mukaan, niin jos saataisiin jotain kuvia eetteriin.

Mutta nyt lähden morjestamaan poikia rantaan ja sitten tallille ajamaan Kuulaa ja jos jaksaisi varusteitakin puhdistaa.

Oho, kesäkuulla jo!

2010-06-13T16:18:00.002+03:00

Hei vain taas pitkästä aikaa!

Aika on taas mennyt ihan siivillä ja koska en vieläkään ole muistanut ottaa kameraa mukaan tallille, niin tein vanhoista kuvista vähän kesäisemmän otsikkobannerin + vaihdon vähän tyyliä blogiin.

Hevosten elo ollut suht rauhallista, talon rakentaminen ja työt vievät niin paljon aikaa, ettei oikein tahdo ehtiä. Roopen kanssa on sentään ajeltu aina, kun olen ehtinyt. Tänäänkin olimme ajamassa ja läheltä piti, ettei päästy hengestämme. Olimme juuri ylittämässä siltaa, kun joku idiootti tuli vähintään kahdeksaakymppiä vastaan. Näki meidät ihan varmasti, mutta ei todellakaan jarruttanut, vaan suhahti noin kymmenen sentin päästä Roopesta, joka jo hyppäsi pystyyn hermostuksissaan. Hetken vilisi silmissä kauhukuvia siitä, miten poni paiskautuu kaiteeseen ja joudutaan lopettamaan siihen sillalle jalkojen ollessa poikki... Nyt harmittaa ihan vietävästi, etten ehtinyt rekisterinumeroa ottaa ylös. Mutta jos on joku paikallinen sieltä päin, niin aivan varmasti ajaa toistekkin meidän ohi tai tulen sen auton tuossa kylillä näkemään... Oli kuitenkin jenkkimallin lava-auto, ei niitä ihan jokaisella ole.

Roopen meneminen Tampereen näyttelyyn nyt sitten jäi, koska huomasin näyttelykutsun vasta eilen ja viimeinen ilmoittautumispäivä oli 8.6! Kutsu ei tainnut ihan hirveän kauaa olla edes näkyvillä, koska viimeksi kun kävin sitä katsomassa, niin se ei ollut vielä ilmestynyt. Ilmeisesti nämä näyttelyt ovat vain harvoille ja valituille ja poniharrastajille, joilla on aikaa roikkua netissä 24/7.
No, ilmoitin sen sitten Kokemäelle.

Voi tosin olla, ettei sitä kannattaisi sinnekkään viedä, on talvikarvan pudotettuaan taas niin sportissa kunnossa, että kyllä siellä tuomarit on taas kauhuissaan, kun herralla ei ole 147 kg ylimääräistä.

Sitten hevosiin (tavallaan) liittymätön asia. Tontti, jolle taloni ja tuleva talli joskus valmistuvat lohkotiin kuluvalla viikolla ja paikalle piti keksiä nimi. Siitä tuli sitten Heporanta! Ehkä siis tulevaisuudessa nähdään Heporannan- poneja maailmalla. Tai sitten ei, netistä nimittäin löysin jo yhden Heporanta-tallin.

Oripäivät.

2010-04-17T17:34:00.005+03:00

Terveisiä oripäivältä!

Kävin katsastamassa oreja sekä tietysti opiskeluajan tuttuja (hevosia).
En kylläkään katsonut, kuin 3-vuotiaat, syystä, että siellä oli Roopen puoliveli kokeilemassa onneaan, joskin laihoin tuloksin. Kuvaa en herrasta saanut, koska majaili kopissa lähes koko näyttelyn ajan. Vähän oli samoja piirteitä, kuin Roopessa ja elkeitä. ;)

Muutamasta orista sain kuvat napattua, joskin en huomannut laittaa pidempää putkea kameraan, joten ovat vähän "kaukaa". Yritän laittaa tähän ainoan kolmivuotiaan, joka sai jalostusoikeuden kuvan, katsotaan onnistuuko...

Toimii! (Klikatkaa kuva isommaksi.) Hän on Ace v.d. Groenkamp, valtaisan suloinen ja hyvät käytöstavat omaava herramiesponi, jos mulla olis ponitamma voisin harkita tuosta varsaa.
(Ostoslistalla, kunhan oma talli saadaan valmiiksi: Galantlainen ja minishettis.)
Hienoja olivat toki muutkin, mutta tämä erottui kyllä edukseen.

Kävin katsomassa I ja II-tallien kokoonpanot ja otin muutaman kuvan Taikurista. Noidan ja Poolan paikallistin tarhasta notkumasta. Molempien pitäisi varsoa tässä kuussa Vieskeristä!
(Selvennys: tammat Noituva ja Poola ovat entisiä passejani Ypäjältä, molemmat ovat jo jättäneet raviuran ja kantakirjattu juoksijasuunnalle, sekä saaneet esikoisensa viime kesänä. Poola on lisäksi Kuulan täyssisko.)

Eilen olin tallilla ja ajoin vuorostaan Kuulan. Neiti on ruvennut jo kaipailemaan ilmeisesti kesäkenkiä, koska oli tiputtanut toisen etusen monon ja tempaissut vielä polkemankin kaupan päälle. Ajoin silti kevyen lenkin ja kävin illalla vielä hoitamassa polkeaman. Tamma muuten KÄVELI kotiin, uskomatonta.
Edellispäivänä kävin liikuttamassa Roopen taluttaen, äiti oli meidän lenkkiseurana, melkein tunti mentiin ja poni joutui kävelemään vähän reippaammin, kun kärryjen edessä, joten teki ihan hyvää sille.

Ensi viikko vaikuttaa kiireiseltä, mutta eiköhän hevoset kerkiä liikuttamaan jossain välissä + tarttis soitella kengittäjää, Roopelle saisi myös laittaa ensikengät.

Uuden, keväisemmän taustan sain jo vaihdettua, vielä kun ehtisi uuden bannerin väsäämään, mutta ei ole oikein ollut kuvakelejä (lue: tarhat kurassa ja hevoset vielä kuraisempia karvaturrukoita).
No, kevään jatkoa kaikille.

Pajunkissoja ja tihkusadetta.

2010-04-04T19:24:00.003+03:00

Oikein kivaa pääsiäistä vain kaikille!
Kevään herättäessä minutkin talvimasennuksesta, on tallielämä taas palailemassa uomiinsa.
Kiirettä vaan tuppaa, mutta yritän silti ehtiä karvakorvia liikuttamaan.

Kuulan kanssa on ajeltu pehmeillä santateillä vähän reippaamalla vauhdilla, nyt kun se on vielä mahdollista, kohta täytyy mennä radalle irroittelemaan, kun tiet muuttuvat kivikoviksi. Toinen syy on se, että meidän koppakärryt on edelleen hangessa jumissa, joten niillä ei vielä hetkeen päästä liikkumaan.

Roope sen sijaan on jo rutinoitunut ajamiseen ja olen kyllä niin iloinen siitä, että sille ei noista autoista jäänyt mitään traumaa. Toki ne idiootit, jotka edelleen suhahtava ohi vähintään kuuttakymppiä, saavat ponin hätkähtämään, mutta mihinkään se ei säntäile.
Yleensä ajelemmekin vähän rauhallisemmalla tienpätkällä, mutta tänään, tien ollessa rauhallisempi pyhien ansiosta, lähdimme vähän toiselle lenkille. Ajelin ihan sillalle asti ja sitten laitoin ponin ylittämään ensimmäistä kertaa elämässä sillan. Varovasti se meni yli, koko ajan virran ääntä kuunnellen ja kaiteita katsellen, mutta kunnialla yli kuitenkin. Oripojalla oli muutenkin vauhti päällä tänään, se ei olisi taas mitään muuta tehnyt, kuin juossut. Mikä on tietysti ihan hyvä, kyllä niitä patalaiskoja shettiksiä on maailma täynnä.

Roopen "loislaikut" on myös lähtenyt hyvin paranemaan, nyt niihin kasvaa jo karvaa. Muuten poni onkin päättänyt luopua mammuttiturkistaan, joskin luulen, että harjaamista on taas kesäkuulle asti.

Tallille saatiin jo myös pesupaikalle seinät valmiiksi, toivottavasti vesi vedetään pian, että Roope pääsee pesulle, sillä kun tuntuu olevan harjassa lievä hilseongelma...

Ei riemulla rajaa, kun tammalla ajaa.

2010-03-07T13:44:00.003+02:00

Tänään oli varmaan ensimmäinen talvipäivä, kun oikeasti nautin talvesta.
Olin nimittäin ajamassa tammalla. Haettiin vihdoin ja viimein ne meidän hiittikärryt vanhalta kotitallilta. Menomatka oli kyllä yhtä tuskaa, tamman painaessa todella paljon narulle ja jyrätessä varsin surutta. Käsi on vieläkin sen oloinen, että huomaa, että sitä on johonkin käytetty.

Sain kärrit irti hangesta ja ei kun takaisin kotiin päin. Kuula selvästi nautti juoksemisesta ja annoin sen muutaman pätkän mennä. Hikihän sille tuli ja heitin sen parin loimen kanssa takaisin tarhaan.

Tänään oli myös hevosten hammaslääkäri, eli ne käytiin kaikki raspaamassa. Kuula oli nätisti käytävällä silmiään pyöritellen ja kielellään leikkien. Pikku herra Roope raspattiin ensimmäisen kerran, joskaan sillä ei ollut piikkejä kuin alhaalla. Kiila oli kovin iso Roopen pikku suuhun ja vähän ponia jännitti, että mitäs nyt on meneillään, kun muijat tunkee jotain värkkejä suun täyteen. Kerran pari se veti taaksepäin, niin paljon, kuin narut antoivat myöten, mutta mitään paniikkikohtausta se ei saanut. Tuumasi sitten vain, että taitaa olla parempi, kun on vain ja oli todella hienosti loppuajan. Roope saikin jatkaa hammashuollon jälkeen talvipäivää Valpurin kanssa tarhassa, se kävi lenkillä eilen, joten miettiköön kokemustaan rauhassa.

Valpuri tullaankin ruunaamaan keskiviikkona. Toivottavasti se kertoo kokemuksistaan myös Roopelle, ettei pikkuherran tarvitse päätyä samaan käsittelyyn tottelemattomuuden vuoksi... ;)

Räntää ja loskakelejä.

2010-03-01T19:39:00.002+02:00

Tänään on virallisesti ensimmäinen kevätpäivä. Ainakin minulle. Se on nimittäin niin, että maaliskuusta alkaa kevätkuukaudet, ei sillä niin väliä, onko puolitoista metriä lunta maassa vai ei.

Edellisviikon olin tosiaan talvilomalla ja Roope oli muutaman kerran valjaissa. Viime viikolla myös kaikki tallin kaviokkaat lääkittiin ulkoloismyrkyllä ja Roope tulee ensi viikolla saamaan vielä uuden annoksen varmuuden vuoksi, sillä on kuitenkin sen verran pitkä karva ja haluan, että ne paholaiset kuolee. (Siis ne loiset, ei Roope tai muut hevoset, ei ymmärretä väärin...) Varusteita on myös pesty, oli kyllä jo aikakin, ainakin allekirjoittaneen kamat on aina ihan ruokottomassa kunnossa.

Viikonloppuna kävin ajamassa orhilla ja se meinasi oikein urakalla ruveta heittämään lenkkiä, kun ei sitten millään olisi kääntynyt kotiin päin. Jäkitti vain paikallaan tai lähti peruttamaan, kunnes hyppäsin kärryiltä ja käänsin sen ystävällisesti suupielestä toiseen suuntaan. Vaikka, oltais me sitä toistakin kautta kotiin päästy, joskin matkaa olisi tullut varmaan kymmenen kilometriä. Mut kova kunto tolla pörriäisellä on, juossut olisi vaan koko matkan, vasta kotiin päin mentäessä suostui silloin tällöin kävelemään.

Olen vähän miettinyt, että jos ottaisin Roopen kesäksi jokirantaan laitumelle. Sen saa kuitenkin lohkottua ja voisin tarjota muutamalle samanikäiselle laidunpaikan. Mutta päätän asiasta vasta alkukesästä, kun näkee miten laidun lähtee kasvamaan (tämä riippuu ihan tulvista jne.) ja tietysti olisi hyvä puhua asiasta laitumen omistajan, eli isäni kanssa...

Ja oioi sentään, orikuvasto tuli viime viikolla... Voi miten iski varsakuume ja olihan siellä Kesä-Toton mainoskin, joten toivoa ei ole menetetty. Luulen, että pakkaan tamman autoon/koppiin ja vien sen koko kesäksi kyseiselle oriherralle kylään. Ja sitten laitan sormet kyynerpäitä myöten ristiin ja toivon, että voin ensi keväänä täytellä rekisteripapereita ja ostaa pikkupikku riimuja...

Kevään odotusta.

2010-02-14T13:20:00.003+02:00

Roope on sitten ruvennut taas hankaamaan itseään ja on tällä hetkellä kaulasta, ryntäistä ja takajalkojen sisäosista karvaton. Huomenna soittelen ell:lle ja pyydän coopersectiin reseptin, jos vaikka herralla on ulkoloisia. Tai sitten sillä on kuuma ja se on päättänyt ruveta irrottelemaan talvikarvaansa. Kumpi vain, aika rivon näköinen se kieltämättä on, kun muutama kohta on karvaton ja muuten on todella pitkä mammuttimallin talvikarva.

Ajamassa kävin eilen ja ensi viikko mulla onkin talvilomaa, joten poni joutuu jonkun verran valjaisiin. Muutenkin pitäisi ruveta tekemään sille jotain alustavaa treeniohjelmaa keväälle, tavoitteena tietysti hyvä peruskunto, sekä se, että poika näyttäisi näyttelyissä muultakin, kuin maha polvissa asti roikkuvalta ihravuorelta. Lisäksi meillä on ihan reaalitavoite; ensi vuoden Sastamalan/Nokian/Ikaalisten jääravit, riippu tietysti hurjasti siitä, millainen talvi on tulossa ja mitä noista järjestetään. Ja ihan siitä, että millaisessa kunnossa poni pysyy ja ettei sairastumisia ole, mutta tavoite on kuitenkin asetettu.
Ai että, mua jännittää nyt jo. (Kilpakärryt ostoslistalle.)

Laitoin tuohon sivupalkkiin Roopen alustavan Live-kiertueen, lisäyksenä siihen tulee vielä ainakin Tampere. Voi tietysti olla, että kaikkiin noihin ei ängetä, mutta katsoo nyt sitten lähempänä ajankohtaa.

Kuulan elämä on rauhallista, eikä sen päänmenoksi ole sen isompia suunnitelmiakaan tehty. Vielä.

PS. Shetlanninponiyhdistyksen sivuille on muuten tulossa laaja tietopaketti rodusta, sen ruokinnasta ja hoidosta ja kaikesta muusta tärkeästä, kannattaa seurailla, mitä tuleman pitää.

Pieni talvikatsaus.

2010-01-28T21:49:00.002+02:00

Hei taas pitkästä aikaa!

Täytyy kyllä sanoa, että tämä talvi alkaa pikkuhiljaa jo puuduttaa. Koko ajan vain on kylmä ja pimeää... :( No, onneksi kevättä kohden ollaan kovasti menossa ja välillä rupean aina fiilistelemään tulevan kesän näyttelyitä ja mietin, että mihin hevoset tuuppaisi laitumelle ja veisikö tuon tamman astutettavaksi.

Roopella olen käynyt pari kertaa ajamassa, aina kun pakkaset sen verran antavat periksi, että tarkenen kärryille mennä kököttämään ja se menee kyllä todella hyvin. Hiihtäjiä se vähän hätkähtää, kun tieltä, jossa sitä ajan, menee tosiaan se paikallisen pururadan latu yli. Ja täällä päin on kyllä sellaisia kamikaze-hiihtäjiä, että heitä ei paljon hengen lähtö kiinnosta, tielle suhataan hirveää vauhtia, eikä yhtään jarrutella, vaikka menisi tiellä hevosen kanssa. Laduilta on molemmista suunnista mäki tielle ja toisesta suunnasta on huono näkyvyys toiseen suuntaan ja toisesta suunnasta molempiin ja siltikin sieltä tullaan kuolemaa uhmaten pipo putkella täyttä vauhtia. No, kai ne sitten jarruttelee, kun joku jää siinä jonkun auton alle, tiellä liikkuvat autoilijat eivät nimittäin todellakaan aja hiljaa. Enkä minä tamman kanssa, joten siinä voi tulla hiihtäjälle kyllä pipi, kun Kuula survasee yli, sitä kun ei paljon pidellä, kun se oikein innostuu.

Roope on muuten siitä hauska, kun sillä on päinvastainen tapa, kuin Kuulalla. Se juoksisi vaikka koko matkan pois päin kotoa ja kotiin päin se sitten laahustaa ja kiemurtelee ja pysähtyy välillä funtsimaan, että jaksaisko sitä mennä loppumatkan vai mahtaisko toi muija kantaa mut kotiin..?

Meidän entisellä kotitallilla on muuten nyt lauantaina 31.1 klo. 12-15 hevosvarustekirpputori, johon olen ainakin itse menossa myymään, joten sinne vain kaikki kynnelle kykenevät! Kirppis pidetään kylmän tallin käytävällä hevosten ollessa ulkona, joten tuulessa ja tuiskussa ei tarvi kamoineen värjötellä. Itsellä on ainakin yksi loimi, riimuja, harjoja, y-rintaremmi, hevosvalokuvia yms, katsotaan mitä kätköistä vielä löytyy... Jos vaikka saisi noita kamoja pois nurkista. Tilasin nimittäin juuri vähän lisää: Roopelle ulkoloimen ja verkkoloimen kesäksi, kivempi kuivattaa sitä näyttelypesun jälkeen, kun ei kärpäset juokse päällä ja paksua loimea ei kauhean kuumalla viitsi pitää.

Olen muuten lisännyt tähän blogiin kommentointi mahdollisuuden, kun se oli pois käytöstä. En ole sitä aikoinaan huomannut aktivoida, että jos joku on yrittänyt tätä kommentoida, eikä ole pystynyt, niin nyt pitäisi onnistua! (Lukeeko tätä muka joku?) Muutenkin olen yrittänyt vähän panostaa blogin ulkonäköön ja tulevaisuudessa yritän useammin ottaa kameran mukaan, että saisi noita hevosia ikuistettua ja laitettua kuvia tännekkin.

Mutta nyt toivottelen kaikille mukavaa talven jatkoa ja palailen taas, kun jotain asian tynkää tai sen vierestä ilmaantuu. :)

Ensi kesän näyttelyitä.

2009-12-30T20:40:00.000+02:00

Shetlanninponiyhdistys on julkaissut alustavan näyttelykalenterin ja katselinkin siitä jo, että mihin sitä ensi vuonna suunnattaisiin tuomareiden haukuttavaksi.

Seuraavat paikat varmoja, mikäli ei jotain todella isoa estettä tule:
Kokemäki - heinäkuu
Tampere - heinäkuu, varsinkin, jos vain nuorille

Seuraaviin voisi harkita:
Turku - elo/syyskuu
Mustiala - syyskuu
Loimaa - loka/marraskuu, riippuu millainen karvapallo kaveri on taas tuolloin.

Vermoon haluttaisi myös viedä, mutta enpä tiedä, matka tuonne syrjäkulmille on pitkä.

Eli Roopen kesälaitumella olo taitaa rajoittua kesäkuulle tai vaihtoehtoisesti elokuulle tai ehkä molempiin... Mätsäreissäkin olisi kiva käydä, toivottavasti niitä olisi lähettyvillä.

Kärryponi!

2009-12-27T17:05:00.000+02:00

Joulu tuli ja meni ja ihan kiva joulu olikin, ponikin edistyi tässä koulutustavoitteessaan hurjasti.
Aattona ja Tapanina kävin ajamassa sen takaa, varsinkin aattona poni meni TODELLA hyvin.

Tänään sitten oli suuri päivä ja poni sai kärryt perään. Tai kyllähän se niitä jo eilen kokeili, mutta tänään oltiin oikein liikenteessä niiden kanssa.

Roope meni kärryjen kanssa, niin kuin olisi niitä aina perässään kiskonut.
Takaisin päin käännyttäessä Roope pelästyi hiihtäjää, joka suhahti vähän turhan vauhdikkaasti ohi ja loikkasi pientareelle. Siinä sitten oltiin hetki miettimässä, että mihin sitä mentäisiin, kun ihan ympäri asti ei päässyt, koska aisat otti vastaan. Kyllähän siitä sitten päästiin, ojan kautta tosin, mutta tielle kuitenkin.

Uutena vuotena voisimme taas vähän ajella, en usko, että kovin montaa kertaa tarvitaan enää taluttajaa mukana.

Mukavaa loppuvuotta ja parempaa tulevaa vuotta kaikille!

(Ohessa kuva Roopesta lenkin jälkeen, klikkaa isommaksi.)

Talvikuulumisia.

2009-12-15T20:38:00.000+02:00

Hetki vierähtänyt siitä, kun viimeksi kirjoitin.

Talven ja pimeyden tultua, ei ole hevosten kanssa kovasti ehtinyt puuhaamaan, ne ovat lähinnä viettäneet aikaa kavereiden kanssa tarhassa. Ei ehkä huono vaihtoehto niiden mielestä kuitenkaan.

Kuula tosin nauttii selvästi joka kerta, kun ehdin sen kärryjen eteen valjastamaan ja lenkin ajamaan. Ja ollaankin tehty yleensä sellaisia tunnin lenkkejä ja viimeksi tamma jopa otti todella rauhallisesti ja melkein käveli suurimman osan matkaa kotiin.

Roopea kävin viime viikonloppuna ajamassa takaa ja tulevana olisi tarkoitus ehtiä molempina päivinä toistamaan sama. Ensin lauantaina totuteltiin sekkiin, ponia kyllä vähän otti päähän, kun ei voinut kiskoa turpaansa maahan, mutta muuten otti sekin ihan asiallisesti. Sunnuntaina ajoin sitä sitten oikein takaa, poni toimi hyvin, vaikka yksin olinkin liikenteessä. Kääntyminen oikealle on kyllä sen verran hankalaa välillä, että avustaja saa luvan tulla mukaan ensi kerralla. Pysähtyminen, peruuttaminen ja raviin lähtö toimi todella hyvin!

Hain ponille jokin aikaa sitten kärryt Porista ja nyt odotan innolla, että pääsisin niitä laittamaan ponin perään. Joulunpyhinä olisi tarkoitus yrittää ajaa sillä ensimmäisen kerran ja kevään valon lisääntymisen myötä olisi tarkoitus ehtiä ajamaan sillä 2-3 kertaa viikossa lyhyitä lenkkejä.

Jos muistaisi ottaa kameran mukaan, niin saisi nekin hetket ikuistettua. ;)

Muuttopuuhissa.

2009-10-11T12:06:00.000+03:00

Viime viikon lauantaina Roope oli ensimmäistä kertaa elämässään peräponina.
Hevoset muuttivat silloin toiseen talliin ja koska matkaa tallien välillä on vain muutama kilometri, sai Kuula luvan kiskoa toiset kärryt sinne ja Roope pääsi vähän kävelylle. Se tosin juoksi koko matkan sellaista pientä hölkkää, vaikka Kuula käveli kyllä sen verran rauhassa, että olisi se voinut kävelläkkin. Hiki ponille vähän tuli, mutta hienosti se selviytyi, eikä saanut mitään suurempia sätkyjä edes autoista. (Roope pelkää takaa tulevia autoja, koska eräs k-pää ämmä peläytti sen ajamalla täysillä ohi kolisevalla maasturillaan, kun Roope oli vuotias ja ensimmäisiä kertoja maastossa kävelemässä. Akka on itsekkin hevosihminen, mutta jos oma ratsu pelkää liikennettä, niin kai kaikkien muidenkin hevosten sitten pitäisi...)

Kuula pääsi tarhaan vanhan tutun kaverin eli Jyminän kanssa ja tammamaiseen tapaansa oli tietysti kylmän viileä, vinkui, karautteli laitumen päästä päähän ja omi suolakiven. Nyt kyllä on jo rauhoittunut ja ottavat Jyminän kanssa yhdessä päiväunet, pitkin pituuttaan tietysti.

Roope sitten taas pääsi samaan tarhaan Valpurin kanssa, jonka kanssa oltiin jo näyttelyissäkin Vammalassa, eli melkeinpä vanhoja tuttuja. Oli se kyllä hurjan näköistä hetken, kun oripojat pistivät menemään. Valpuri heitti etusta, mutta ei edes oikeastaan yrittänyt osua ja sitten se kävi Roopea niskaan kiinni. Poni vain pyöri ja pyöri ja kiljui. Sitten mentiin hetken peräkanaa ja pukiteltiin mennessään ja uudestaan toisten kimppuun. Valpuri oli jossain vaiheessa polvillaan, kun Roope puri sitä jalkoihin ja taas hirveää kyytiä toiseen päähän.
Näin viikon jälkeen johtajuus on selvillä, herruuden on vienyt pieni poni ja kivitalon kokoinen ego: Roope.
(Valpuri tosiaan on vuotias, Roopea kaksi kertaa isompi vuonohevosori, mutta maasta se pienikin ponnistaa.)

Tältä näyttelykaudelta meidän näyttelyt ovat sitten ohi, en ilmoittanut Roopea Loimaalle, koska sillä on nyt jo niin pitkä talvikarva, että en viitsi mammutin kanssa lähteä kuuntelemaan kaikkia vikoja, ensi keväänä sitten taas uusin kujein.

Kesäloman loppumetrit

2009-09-19T16:50:00.000+03:00

Käytiin taas ponin kanssa vähän näyttäytymässä. Tällä kertaa vuorossa oli Match Show Sastamalan Vammalassa. Ilma oli mainio ja näyttelyt sujuivat muuten mukavasti, joskin kehä oli aivan liian pieni ja olisi kyllä kiva, kun se kolmio merkattaisiin selkeästi. Mutta muuten oikein kivat näyttelyt.

Roope oli todella rauhallisesti, vähän se huuteli ja kehässä seisominen oli aivan liian tylsää, mutta kovin hienosti pikkuherra taas oli. Myös toinen esitettäväni "Valpuri" käyttäytyi asiallisesti, vaikka vähän hämillään olikin ihmisistä ja toisista hevosista. Molemmat oripojat saivat sinisen, mutta Valpuri sai lisäksi luokkansa kakkospalkinnon, eli komean pokaalin. Itsellekkin tuli viemisiä, parhaana esittäjänä sain riimun ja narun ja riimu olikin sopivasti full-kokoa, eli Kuulalle varmaan ihan hyvä. :)

Muuten onkin ollut rauhallista, Kuulan kanssa ollaan käyty lenkillä ja Roopeakin tarvisi taas kesätauon jälkeen ruveta muistuttelemaan takaa-ajosta ja sitten vaan kärryjä perään ja kohti treenipolkuja!

Ruusukkeita keräämässä.

2009-08-30T17:01:00.000+03:00

Jaahas. Hevosharrastus on taas kesän jäljiltä lähtenyt jotenkin pyörimään, vaikka aika vähän tiukalla välillä onkin.
Onneksi on kuitenkin tuota kesälomaa, niin ehtii jotain tehdäkkin.

Kuulan kanssa olimme eilen mätsäreissä K&K Tallilla, jossa siis näyttelyt Varsan toimesta.
Osallistuimme kylmäveristen luokkaan ja metsäänhän se meni, näyttely oli sateen vuoksi maneesissa ja Kuula tuli siellä aivan hulluksi, sitä ei yksinkertaisesti pystynyt pitämään ollenkaan, se vain sumeilematta jyräsi joka suuntaan.
Tuomarin tullessa ruusuketta antamaan, joka tietenkin oli sininen, meinasin nauruun kuolla, kun hän sanoi (Kuulalle): "Olet kyllä tänään kovin rauhaton, mutta hyvä että tulit totuttelemaan, kun menet sitten joskus ratsastuskilpailuun."

Niin anteeksi MINNE? Jos joku haluaa mennä sekopään kanssa jonnekkin maneesiin itsensä selästä käsin tappamaan, niin tervemenoa vain, mulla oli kyllä satula autossa valmiina, että treenaamisen olis voinut aloittaa vaikka heti.

No. Poistuimme paikalta lännensatulassa, monteohjissa ja ravikypärässä, että kellekkään ei varmaan jäänyt epäselväksi se meidän laji. ;)
Mitä varten kaikki tuomarit aina olettaa, että kaikki näyttelyissä käyvät hevoset ovat ratsuja tai tulevia sellaisia? Eikö meillä ravi-ihmisillä ole oikeutta harrastaa moista hömppää?

Koska olin oikein urakalla tässä näyttelyssä mukana, ei pelkkä Qlan kanssa riehuminen tietenkään riittänyt, vaan esitin myös kaverini sh-ruunan ja norjis-orin, joka sentään sai punaisen ja pääsi vielä nuorten hevosten kehäänkin ja yllätti positiivisesti hyvällä käytöksellä, vaikka oli ekaa kertaa maneesissa tai edes yleensäkkään missään...
Lisäksi sain parhaan esittäjän palkinnon, Tapiolan lippis meni avustajalleni ja L-koon t-paidan taidan lahjoittaa isännälle, mutta kiva osoitus silti. :)

Ensi kuussa olisi ne vammalan mätsärit, mutta luulen, että ilmoitan vain Roopen, en viitsi mennä sinne Kuulan kanssa sinistä hakemaan, vaikka se kiva väri onkin. Liikaa vaivaa yrittää repiä tamma koppiin yhden pahaisen ruusukkeen takia.

Mutta ensi kuun taistoja odotellessa toivotan mukavaa loppukesää kaikille.

Elokuisia tunnelmia.

2009-08-11T21:38:00.000+03:00

Ihanainen jästipääni Kuula kotiutui viikko sitten sunnuntaina.
Mokoma ei kahden tunnin maanittelun/pakottamisen/kaikenmaailman kuiskuttelun jälkeen tullut koppiin, joten tamma käveli sitten kotiin. Satula selkään ja baana auki, puolitoista tuntia sen kanssa tultiin, eikä tuntunut missään!
(Paitsi kaksi seuraavaa päivää emännän lihaksissa.)
Eikä se edes ole kantavana, joten siirrämme varsahaaveet ensi kesään ja keksimme jotain uusia kujeita talveksi.

Roope ei ole vieläkään lähtenyt laitumelle ja tokkopa se sinne enää tänä kesänä edes pääsee, epätoivoiselta näyttää. Ensi kuussa on taas mätsäritkin joihin ajattelin sen viedä, että turha sinne laitumelle sitten pariksi päiväksi on lähteä.
No, onneksi se on saanut laiduntaa tallillakin.

Kuulakaan ei sitten mennyt jokirantaan, kun en saanut sille sinne ketään kaveria, mutta kyllä sillä NIIN karmea heinämaha kehittyi oriasemallakin, että ei paremmasta väliä. Joten ajoa vain tammalle.

Muuten tässä onkin mennyt mukavasti, kesälomaa odotellessa. Kuninkuusravitkin kävin katsomassa ja ensi vuonna Ouluun.

Ponin kanssa maailmalla.

2009-07-20T20:23:00.000+03:00

Käväisimme Roopen kanssa Kokemäellä näyttelyissä.
Päivä oli mukavan aurinkoinen ja lämmin ja lisäksi näyttelyt oli toteutettu todella hyvin, joten toivottavasti ensi vuonnakin saadaan näyttelyt Kokemäelle.

Kehään mentäessä alkoi pikkuisen epäilyttää, että olisiko sittenkin pitänyt ilmoittaa miniponiluokkaan, kun tuntui, että kaikki muut oli niin valtavan isoja. Mutta vaikka Roope oli porukan pienin, niin ainakin sillä oli suurin ego, sen verran se antoi taas itsestään kuulua.
Saimme taas kolmosen, tämäkään tuomari ei oikein sporttimalleista viehättynyt, vaan jätti meidät ja sen kovin hienon Galantlaisen viimeisiksi. No, ehkä raviradalla järjestys on sitten toinen.

Roopella oli ilmeisesti niin valtaisan kivaa, että se ei olisi halunnut lähteä kotiin, vaan harasi kaikilla neljällä jalalla vastaan.
Roopen laitumelle lähtö nyt siirtyi muutamalla viikolla, mutta toivottavasti pääsevät Nallen kanssa lähiaikoina lomailemaan.

Kuula edelleen asemalla, toivottavasti se ultrataan tiineeksi ja saan sen kohta kotilaitumelle.

Varsatoiveita.

2009-07-11T14:11:00.000+03:00

Melko rauhallisella mallilla sujunut hevostelut.
Emännän kesäloma on vielä KUUKAUDEN päässä, joten työtäytteisiä ovat päivät.

Roope on vihdoinkin päättänyt luopua viimeisistäkin talvikarvoistaan ja on mielestäni jotenkin kehittynyt ihan muutamassa viikossa, jotenkin siihen on massaa tullut enemmän, enkä nyt tarkoita heinämahaa...

Kuula on edelleen Toperin Oriasemalla ja siemennettiin eilen illalla. Tosin sen verran suunnitelma matkan varrella on muuttunut, että ori vaihtui ja uusi isäehdokas on Liptus. Syynä ihan puhtaasti, ettei Kesä-Totosta saanutkaan siementä tänä vuonna, mikä oli kyllä valtavan iso pettymys, enkä tosiaan tuota stressierkkiä viitsi ruveta 300 km:n päähän rahtaamaan. Joten Kesä-Totolais-haaveet siirretään ensi kesään.
Tällä hetkellä toivotaan, että tärppää tuosta ekasta yrityksestä ja ensi kesänä tulisi Pikku-Kuula. :)

Huh hellettä.

2009-06-26T22:28:00.000+03:00

Tänään töiden jälkeen pakkasimme kaverini kanssa tamman autoon (lue: taistelimme sen kanssa 25 min, ennen kuin se käveli muina naisina koppiin..)
ja huristelimme Keikyään.
Siellä tamma pakkopilttuuseen ja ell totesi sillä olevan kiiman juuri nyt hyvässä mallissa, sääli vaan että ei ole siementä.
Asiaa saadaan taas aamulla eteenpäin, kun soitan orinpitäjälle.

Sulhaseksi on valittu Kesä-Toto ja nyt on laitettu kädet kyynerpäitä myöten ristiin, että kaikki menisi ok ja tamma saataisiin kantavaksi.

Tiinehtymisen jälkeen se matkaakin laitumelle jokirantaan, tallille palailemme varmaan elokuun puolella, kun laidun on kaluttu.

Roope on tallilla vielä Kokemäen näyttelyyn asti ja suunnittelinkin tässä, että jos vaikka ohjasajaisi sitä muutaman kerran viikossa, jos se saisi vaikka muuta ajateltavaa, kuin huutelu ja takapuolen hinkkaaminen karsinalautoihin...

Sadepäivä.

2009-06-15T19:28:00.000+03:00

Näyttelypäivästä selvittiin kuin selvittiinkin kunnialla.
Poni meni hienosti koppiin molemmissa päissä ja matkusti asiallisesti.
Näyttelypaikalla se oli aivan tohkeissaan ja kaikille oli hirveästi asiaa. Tuntui, ettei kenenkään muun ori pitänyt moista meteliä.
Roope käyttäytyi myös kehässä asiallisesti, joskaan ei olisi malttanut millään seistä ja ravissakin täytyi ottaa muutama laukka-askel.
Arvostelusta en ymmärtänyt kuin puolet, lappu kun on ruotsiksi... Mutta jalostusoriksi ponista ei kuulemma ole. No, emme vaivu epätoivoon, Roope saa pitää sukukalleutensa, mikäli ne eivät haittaa tulevaa raviuraa.
Koska raviurahan meillä tässä tähtäimessä on, ei niinkään siitoshommat.
Mutta kaikinpuolin oli mukava päivä ja innolla odotan jo Kokemäen näyttelyitä.

Kuulan elo on ollut melko rauhallista, laitumella oloa ja muutaman kerran viikossa valjaissa lenkkeilyä.

Kesä tulla tupsahti.

2009-06-02T22:20:00.000+03:00

Sunnuntaina juhlistimme läkähdyttävän kuumaa päivää Kuulan kanssa ratsastuslenkillä.
Harmi vain, että tamman kanssa rauhallinen köpöttely metsän siimeksessä ei onnistu, vaan kotiin tullaan tukka tuutilla ja kipinät kavioista sinkoillen.
No, olipahan syytä pestä tamma lenkin jälkeen. Kuula on nyt päässyt vihreän makuun ja saa olla päivässä muutaman tunnin laitumella. Sunnuntaina tallille lomailemaan tullut lv-ruuna pääsee kuulemma sen kaveriksi.

Roope jatkaa mahtailuaan ja huutaa kuin pieni sika, aina kun sen vie tallista pihalle, takaisin talliin, ottaa karsinasta käytävälle, taluttaa naapurin hevosten ohi... Siis koko ajan.
Herkku lähti kotiin sunnuntaina, mutta onneksi Nalle-pappa jäi vielä Roopelle kaveriksi.
Roope lähtee Kokemäen näyttelyn jälkeen, johon ilmoitin sen tänään, Nallen kanssa kesälaitumelle.
Pitkän harkinnan jälkeen päätin, että emme tänä vuonna ainakaan osallistu Vermon poninäyttelyyn. Katsotaan ensin miten meidät haukutaan Turussa ja Kokemäellä ja nuollaan sitten talvi haavojamme ja kokeillaan ensi kesänä uudestaan!
Loimaalle ajattelin sen ilmoittaa, Mustiala jää meiltä väliin, on silloin muuta menoa.

Operaatio: näyttelyt

2009-05-21T19:27:00.000+03:00

Ihan näin helluntain kunniaksi kuurasin ponin.
Eipä sitä ole taidettu aikaisemmin kokonaan pestäkkään, mutta kunniallisesti oriherra tapauksesta suoriutui. Karvaa irtosi todella paljon ja vielä sitä jäikin, mutta kyllä tämä tästä.
Tulevien viikkojen aikana olisi tarkoitus vähän harjoitella seisomista ja juoksemista, itse en ole aikaisemmin noin pientä ponia esittänyt, niin en juurikaan tajua, ettei sen kanssa voi juosta niin kovaa, kuin esim. Kuulan kanssa, koska muuten se hyppää laukalle.

Kuula otti tänään lunkisti, kävin vain syöttelemässä sitä ja yritin raapia viimeisiäkin talvikarvoja siitä irti. Huomenna tulee kengittäjä ja voitais loppuviikosta ajaa vaikka vähän juoksua.

Kevään korvalla.

2009-05-14T22:32:00.000+03:00

Toukokuukin on sitten niin sanotusti pukannut päälle.

Mammuttini alkavat näyttää hevosilta, joskin ponista lähtee karvaa vieläkin, mistä sitä oikein tulee?!

Kuula alkaa taas näyttämään kiimojaan ja onpas mennyt hankaamaan harjaansa kaljun kohdan, kun on kurkotellut innolla vihreää aidan raosta. Kiva.
Tänään ajolenkillä koettiin sykähdyttäviä tunteita, kun läheisen talon puutarhassa oli vanha pariskunta puutarhatöissä ja olivat sitten sitoneet omenapuuhun syystä tai toisesta muovipussin ja se lepatti tuulessa. Mentiin muuten vauhdilla ympäri ja yhtä vauhdilla taas ympäri ja kohti sitä kauhistusta.
Oli siinä pariskunnalla katsomista, kun tamma kiihdytti silmät pyörien ohi... Aina saa hävetä. ;)

Roope puolestaan on ilmoitettu Metsämäkeen rotunäyttelyyn...
Mitenköhän pikkuherra mahtaa pysyä kätösessä? Missä on mun slipoveri? Minkä väriset housut mä laitan?
Mistä saan KL:n suomi-hupparin? Pitäiskö teettää väliajalle "Kanervakallion Roope"-lippis ja ponille nimi loimeen?

Aika rankkaa tää näyttelykausi, valintoja, valintoja.

Sairastelua.

2009-04-09T10:10:00.000+03:00

Omistajan osalta, hevoset ovat terveitä, kuin pukit.

Pian olisi aika ilmoittaa Roope kesän ensimmäisiin näyttelyihin, kunhan pääsen töihin takaisin, niin täytyy vähän fiilata työvuoroja niin, että pääsen ponini kanssa Metsämäkeen.

Pääsiäistä tässä on odotettu kuin kuuta nousevaa, että pääsisi ponia vähän taas ajamaan takaa, mutta mitä vielä! Näyttää siltä, että melko rauhallisesti saa pääsiäisen ottaa, ettei parantumiseen tule takapakkia.
Kuulan valjaatkin näyttää siltä, että ne saisi dynamiitilla jysäyttää puhtaaksi, satulan onneksi putsasin viime sunnuntaina.

No, parempia päiviä odotellessa. Päivitän tuohon oikealle aikataulua, jolloin Roopen voi nähdä livenä lähiseudulla.

Maaliskuuta!

2009-03-22T21:18:00.001+02:00

Maaliskuukin alkaa olla loppupuolella, mutta ainakin valoa taas riittää ja kevätkin on kovaa vauhtia tulossa, tänään bongasin auran joutsenia ja pajunkissojakin jo aurinkoisella paikalla näkyi runsaasti olevan. Hevoset 2009-messuillakin tuli käytyä ja tilasin hevosille nimikyltit, sekä ostin Kuulalle länkkärin alle oikein kunnon huovan.

Tiet ovat sen verran sulaneet ja pehmenneet mukavasti, että tamman kanssa on laitettu oikein kaviota toisen eteen ja ajetaan lähes säännöllisesti juoksua ja sen verran on kunto noussut ja kevättä tammalla rinnassa, että eipä se kävely juuri edes neitiä kiinnosta.

Roopekin on herännyt talvihorroksestaan ja alkanut tajuamaan olevansa ori, kovasti se ainakin huutaa ja elvistelee tallin muille hevosille. Tarhassa painetaan harja tuutilla Herkun ja Nallen kanssa ja hauskaa kaveruksilla näyttää selvästi olevan.
Tänään Roope oli ensimmäistä kertaa varsinaisesti ajo-opetuksessa ja ajoimme sitä takaa. Välillä vain tuppasi mielenkiinto kohdistumaan naapurin tarhaileviin hevosiin ja kovasti vielä haettiin turvaa taluttajasta, mutta muuten meni kyllä todella hienosti, ohjasapujakin kuunteli varsin sujuvasti. Kyllä tästä vielä ajoponi tehdään.

Alustavasti katselin ja merkkailin kalenteriin jo kesän shettisnäyttelyitä ja Kokemäelle ja Turkuun nyt olisi ainakin tarkoitus Roopen kanssa mennä, mikäli kaikki vaan menee hyvin. Pitäisi varmaan sille jo vähän sovitella näyttelyvehkeitä ja harjoitella sitäkin sen kanssa. Onneksi lähistöllä on luultavasti mätsärit ennen varsinaista tulikoetta, että päästään vähän harjoittelemaan.

Lunta tulvillaan.

2009-02-07T08:15:00.000+02:00

Tammani on outo.
Edellispäivänä laitoin vahingossa liikaa vettä sen pellavarouheeseen ja siitä tuli ihan puuroa.
No annoin sen kuitenkin tammalle ja sehän imi sitä huulet tötteröllä, pillin jos olisin sille antanut, niin olisi kyllä ollut täydellinen näky. No, kävin sitten hakemassa lämmintä vettä ja kun tulin takaisin, niin tamma oli saanut ruokansa nautittua ja sen oli näköinenkin. Sillä oli pellavaista turvassa, silmäkulmassa ja toisessa korvassa + että se oli töhrinyt sillä ruokakupin reunat ja puolet seinästä. Kyllä oli ollut hyvää! Siitä kun olisi kuvan saanut.

Tänään käytiin iltalenkillä ratsain, lunta tuli ja aukealla kävi todella kylmä tuuli, onneksi suurin osa lenkistä menee metsän suojassa. Huomenna pääsee taas ajamaan, jos vaikka käytäis vähän radalla päästämässä.

Roope viihtyy edelleen kyläreissullansa, tulee tosin viikolla 9 takaisin.
Eilen sain viestin, että on ruvennut esteitä treenaamaan, talon koira hyppii kuusen runkojen yli tarhassa ja Roope perässä. :)

Että tälläistä meillä täällä.

Uusi vuosi ja uudet kujeet

2009-01-29T06:51:00.000+02:00

Päätin siirtää hevosten kuulumiset tänne blogiin, niin päivitys helpottuu vähän ja lisäksi tänne saa lisättyä kuvia paljon helpommin.

Uusi vuosi on lähtenyt hevosten kannalta käyntiin vähän lomailutunnelmissa, koska ensin olin viikon kipeänä ja sitten neljä päivää Tallinnassa, joten Kuula ei ihan kauheasti lenkillä käynyt parin viikon aikana. Ja sen kyllä huomasi, tamma oli virtaa täynnä, mutta nyt jo tasautunut.

Roope sen sijaan muutti maanantaina. Ei minnekkään kauas tosin, mutta meni kaveriksi vanhemmalle sh-tammalle, joka stressasi yksin karsinassaan öisin ja oli tarhassakin melko rauhaton.
Olihan se huolestuttavaa laittaa niitä samaan tarhaan, kun toinen on iso ja toinen pieni ja kun Roope on kuitenkin oriherra.
Mutta kerran ne vinkaisivat puolin ja toisin ja sitten mentiinkin jo yhdessä etsimään heinää lumen seasta. Ja kun menin ottamaan Roopea kiinni, niin meinasi lähteä karkuun ja tuumata, ettei hän ainakaan lähde minnekkään.
Eilen sain viestin, että olisivat halunneet yöksi mennä samaan karsinaan. :)
On se vaan kummallinen poni, tulee näköjään toimeen kenen kanssa vaan ja kaikki käy muutenkin.